Linnanjuhlissa korostetaan usein suomalaisen luonnon ja kulttuurin arvostusta, ja ruokalistalta löytyykin kotimaisia raaka-aineita. Mutta riekon tarjoilu – vieläpä ansalangalla pyydetyn – herättää kysymyksen siitä, kuinka paljon eläinten hyvinvointi huomioidaan valinnoissa. Onko oikein juhlistaa luontoa ja samalla käyttää kyseenalaisia metsästysmenetelmiä, jotka eivät kunnioita eläimen oikeutta kärsimyksettömään elämään?

Linnut, kuten riekot, ovat äärimmäisen herkkiä stressille. Pitkään jatkuva pelko ja ahdistus voi vaikuttaa niiden hyvinvointiin jo paljon ennen kuolemaa. Kun eläin on vangittuna ansaan, se ei pysty taistelemaan tai pakenemaan, ja tämä luonnollinen selviytymiskäyttäytymisen estyminen tuottaa kärsimystä. Kansainvälisesti ansalangoilla pyydystäminen on kyseenalaistettu juuri tästä syystä – sen katsotaan rikkovan eläimen luonnollista oikeutta kivuttomaan ja arvokkaaseen elämään sekä tarpeettomaan kärsimyksen välttämiseen.

Vastuullinen luonnon hyödyntäminen tarkoittaa eläinten kunnioittamista osana ekosysteemiä. Suomessa on metsästysmuotoja, jotka kunnioittavat saaliseläintä huomattavasti enemmän kuin ansalangoilla pyynti. Esimerkiksi ampumalla metsästäminen, kun se toteutetaan ammattitaitoisesti ja nopeasti, voi olla vähemmän kivulias tapa kuin ansalangalla nääntyminen. Eläinten hyvinvointia ja metsästyksen eettisyyttä painottavat tahot kannattavatkin siirtymistä pois ansalangoista eläimille inhimillisempien pyyntikeinojen pariin.

Linnanjuhlien kaltainen tilaisuus on tärkeä yhteiskunnallinen viesti, jossa kulutuksen, luonnon ja eläinten kunnioituksen tulee kohdata. Tällaisina aikoina, jolloin eläinten hyvinvointi on yhä useammalle arvojen ytimessä, on toivottavaa, että eettisyys ohjaisi ruokavalintoja myös kansallisissa tilaisuuksissa.

Lopulta kyse on siitä, minkälaisen esimerkin haluamme antaa sekä itsellemme että tuleville sukupolville. Ansalangoilla pyydystetyn riekon vaihtaminen eettisesti hankittuun riistaan voisi olla askel kohti arvokkaampaa ja kestävämpää juhlaa.